Takapenkin Albert

Nimi: Takapenkin Albert

Kirjailija: Homer Hickam (nuorempi)

Ilmestynyt: 2016

Kustantaja: HarperCollins Nordic

Alkuteos: Carrying Albert Home (2015)

Sivumäärä: 378

Arvio:  ♥ ♥ ♥ ♥

Pari: Elsie Lavender Hickam (rouva) & Homer Hickam (vanhempi) (kaivosmies)

Tapahtumapaikka: Länsi-Virginia – Florida, Yhdysvallat, v. 1935

Koulunsa päätettyään Elsie oli jättänyt hiilipölyisen kaivoskaupunki Colewoodin taakseen, ja lähtenyt nauttimaan elämästä enonsa luo Floridaan.  Siellä hän oli tavannut hauskan nuorukaisen nimeltä Buddy Ebsen, ja rakastunut.  Buddyn lähdettyä näyttelemään ja tanssimaan New Yorkiin palasi Elsie Colewoodiin parantelemaan sydäntään.  Hän suostui vaimoksi lukiokaverilleen Homerille, kun ei Buddyakaan saanut.  Buddy lähetti pariskunnalle häälahjaksi kenkälaatikossa pienen alligaattorin poikasen muistoksi Floridasta.  Elsie ihastui eläimeen oitis, ja hoivasi sitä kuin omaa lastaan.

Varsinainen tarina alkaa siitä, kun Homer joutuu alligaattori Albertin hyökkäyksen kohteeksi, ja hänen mittansa tulee täyteen.  Hän käskee Elsien valita joko hänet tai alligattorin.  Pitkin hampain Elsie suostuu luopumaan Albertista, mutta vain sillä ehdolla, että he käyvät yhdessä autolla viemässä sen kotikonnuilleen Floridaan.  Homer saa kaivoksesta lomaa kahdeksi viikoksi reissua varten, mutta monta kuukautta ehtii vierähtää, ennen kuin Homer, Elsie, Albert ja matkalle tuntemattomasta syystä ängennyt kukko pääsevät perille Floridan Orlandoon.  

Matkan edetessä tapahtuu kaikenlaista: Homer ja Albert joutuvat keskelle pankkiryöstöä. Homeria luullaan sosialistiradikaalijohtajaksi, ja Elsie päätyy johtamaan sukkatehtaan lakkoilijoiden mielenosoitusta. Elsie kaapataan, ja hän joutuu esittämään viinatrokarin heilaa. Homer päätyy kirjoittamaan runoja sekopäisen maanviljelijän seurana, joka aiemmin on murhannut kaikki vieraansa. Homerista tulee baseballin pelaaja liigajoukkueeseen ja Elsiestä joukkueen omistajan sairaanhoitaja. Homer liittyy pakotettuna rannikkovartiostoon ja Albert pelastaa hänen henkensä kahdesti. Elsiestä tulee täysihoitolan johtaja, ja hän nostaa paikan uuteen kukoistukseen.  Albert lentää kaksitasolentokoneella.  Homer, Elsie ja Albert päätyvät tähtien sijaisnäyttelijöiksi Tarzan-elokuvaan. Homer saa työn Floridan rautateiltä, ja joutuu hurrikaanin kynsiin.  Kaikki tämä vaikuttaa Homerin ja Elsien suhtautumiseen toisiinsa ja elämään.

Pyysin HarperCollins Nordicilta arvostelukappaleeksi erästä kirjaa, mutta valitettavasti painos oli loppunut.  Niinpä he ystävällisesti lähettivät minulle neljä muuta yllätyskirjaa.  Yksi niistä oli jo aiemmin lukemani ja arvioimani "En minä vaan sinä", mutta kolme oli uusia tuttavuuksia.  Ensimmäisenä pääsi lukuun tämä Homer Hickam nuoremman tarina omien vanhempiensa mielikuvituksellisesta matkasta läpi eteläisen länsirannikon osavaltioiden.  

Jokaisen luvun alustuksena Hickam kertoo, millaisessa tilanteessa hän on minkäkin seikkailun vanhempiensa suuresta matkasta kuullut.  Isänsä ja äitinsä kertomusten pohjalta Hickam on koostanut yhtenäisen tarinan vuonna 1935 tapahtuneesta alligaattorin palautuksesta.  Kuinka paljon vanhemmat ovat tarinoita värittäneet ja kuinka paljon Hickam on itse niitä muokannut, jää mysteeriksi.  Oli miten oli, yllättäviä juonenkäänteitä ja absurdeja tilanteita ei puuttunut.  Aina kun luuli, ettei enää hullummaksi voi mennä tapahtui taas jotakin arvaamatonta.

Homer palvoi alati kaunista vaimoaan, mutta Elsie oli kylmänkiskoinen, ja jakoi kaiken hellyytensä Albertille.  Ei voinut kuin ihailla Homerin kärsivällisyyttä oikukkaan vaimonsa kanssa, lojaaliutta vaimon matelijaa kohtaan ja suoraselkäisyyttä kaikessa mitä mies teki. Toisaalta myös Elsien määrätietoisuus, kylmähermoisuus, terävä kieli ja huimapäisyys tekivät vaikutuksen.  Melkoinen pariskunta siis.  Matkan aikana sekä Homer että Elsie tutkailivat omia tunteitaan toisiaan kohtaan, mutta toisilleen he eivät niistä pukahtaneet.  Ei kai siihen aikaan tunteista puhuminen kuulunut jokamiehen repertuaariin.  Hauskaa oli seurata myös Homerin asenteen muuttumista Albertia kohtaan, joka muuttui uhkaavasta kilpailijasta Homerin ystäväksi ja pelastajaksi.  Hupaisa yksityiskohta oli kyytiin livahtanut kukko, joka aika ajoin katosi, mutta kuin ihmeen kaupalla palasi aina matkalaisten autoon, ja joka ystävystyi alligaattorin kanssa.  

Kerrassaan omalaatuinen rakkaustarina!  Jälleen kerran on vaikea arvioidan sopivaa sydänten määrää, tämä kirja kun oli niin erilainen kuin ne romanssit, joita yleensä arvostelen.  Varmaa on, että tämä kertomus muistuu mieleeni joka kerran, kun tulee puhe alligaattoreista.