perjantai 5. elokuuta 2016

Richmondin seurapiireissä – tarina tekstiileistä

Jotkut romanssikirjailijat harjoittavat ylenpalttista tekstiilien kuvailua.  Sen sisäksi, että annetaan tarkka selostus kunkin henkilön vaatetuksesta, kerrotaan yksityiskohtaisesti myös huonekalujen verhoilukankaista, matoista ja verhoista niissä huoneissa, mihin sankaritar kulloinkin sattuu vaeltelemaan.  Ajattelin listata yhdestä kirjasta kaikki tekstiilikuvaukset samaan tapaan, kun kerran listasin jostakin Enid Blytonin Viisikko-seikkailusta kaikki siinä mainitut ruoat.  Löysin tarkoitukseen vähän liiankin hyvän romaanin: väsyin kuvausten ylöskirjaamiseen jo kolmannella sivulla.  Listaa ei siis nyt ole, mutta muutamia valaisevia näytteitä on tarjolla!


Nimi: Richmondin seurapiireissä
Kirjailija: Juliet Landon
Ilmestynyt: 2009
Sarja: Harlequin Historiallinen
Alkuteos: Dishonour and Desire (2007)
Sivumäärä: 315
Arvio:    
Pari: Caterina Chester (neito) & Chase Boston (herrasmies)
Tapahtumapaikka: Richmond, Brighton ym. Englannin kaupungit sekä maaseutu, Iso-Britannia


Stephen Chesterin rahaton poika Harry häviää vedonlyönnissä 20 000 guineaa Chase Bostonille.  Kun Harry ei pysty maksamaan, lähtee Chase perimään saataviaan hänen isältään – ja tulee samalla tavanneeksi Harryn palavatahtoisen kuparikiharasiskon Caterinan.  Chase pyytää Stepheniltä Caterinan kättä velanmaksun vastineena.  Neito raivostuu selkänsä takana vehkeilleille Chaselle ja omalle isälleen.  Caterinahan ei ole mitään kauppatavaraa, ja haluaa itse valita oman sulhasensa!  Mutta hän törmää Chaseen yhtenään, ja miehen vetovoiman vastustaminen osoittautuu mahdottomaksi tehtäväksi.

Kirjan juoni ei ollut nokkelimmasta päästä, mutta tarinan kannalta epäolennaiset hevoskiesien koristelujen, kirjailtujen sukkien ja sohvasilkkien kuvaukset huvittivat minua siinä määrin, että annoin kolme sydäntä.  Lisäksi hilpeää oli se, että tarinan sankari Chase oli itse täydellisyys: hän oli kaikkien kadehtima hevosmies, pukeutumisellaan ihailua herättävä sydäntenmurskaaja, taidokas pianisti, uupumaton uimari, tiedeyhteisön jäsen, taiteiden rahoittaja, mukana orjuudenvastaisessa järjestössä, käytökseltään moitteeton, italiaa sujuvasti puhuva komistus.  Ei löytynyt taitoa tai hyvettä, jota ei herralta löytynyt.  Eipä ihme, että Caterinan polvet hyytelöityivät vastoin hänen omaa tahtoaan!


Ja vielä sokerina pohjalla kirjasta löytyi parikin listaa naisellisia keinoja, joilla kiinnittää herrasmiesten huomio itseensä.  Kas kun en ole koskaan itse hoksannut valepyörtyä!




5 kommenttia:

  1. Anonyymi5/8/16 21:20

    En tiedä kumpi ällistytti enemmän, Itse Herra Täydellisyys vai sangen muhkea kuvailu?! Melkoisen kirjan olet löytänytkin. Blogisi myötä olen alkanut listata kirjoja, joita voisin suositella luettavaksesi. Esimerkiksi heitän ikisuosikkini Rosamunde Pilcherin Simpukankerääjät, jonka olen lukenut useita kertoja.-L ps. Jollen ihan väärin muista, niin Lisa Jewelliltä on myös suomennettu muutama teos.

    VastaaPoista
  2. Simpukankerääjät! Kuulostaa ihanalta, koska mikään ei ole ihanampaa kuin simpukoiden keräily! Laitanpa kirjan korvan taakse. Täällähän nämä suositukset pysyvät hyvässä tallessa. Seuraavaksi taitaa mennä lukuun romanssi, joka on kuulemma aivan hirveä.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi8/8/16 21:26

    Simpukankerääjät!!! Ooh. -M.

    VastaaPoista
  4. Eikös Richmond ole nykyään jossain Lontoon esikaupungissa? Ajoin junalla sen läpi taannoin ja se näytti tavallisen rumalta. Se kiinnitti huomioni, sillä olen näet törmännyt siihen muissakin kirjoissa. (Olisiko ollut ikisuosikkini Victoria Holtin kirjoissa?) Onkohan se ollut erityisen hienoa aluetta joskus? Tai ehkä se on vieläkin, mutta ei vain junan ikkunasta onnistunut hurmaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kiinnittänyt koko Richmondiin juurikan huomiota, mutta nyt kun mainitsit, niin muistelen, että kirjassa puhuttiin kahdestakin saman nimisestä paikasta. Tulkitsen nyt näin, että se ensimmäinen, jossa Caterina aluksi asui, on juuri se tarkoittamasi Richmond, joka aikoinaan oli erillinen kaupunkinsa, mutta Lontoon laajetessa sulautui siihen. Toinen Richmond on epäilemättä North Yorkshiressä sijaitseva kaupunki, johon sijoittuu 1700-luvun balladi "The lass of Richmond hill". Laulu mainittiinkin kirjassa, mikä oli omiaan lisäpisteiden herumiseen. Balladi on nimittäin minulle tuttu The King's Singersin levyltä "Annie Laurie", jonka tilasin oikein ulkomailta joskus viime vuosituhannella (mikä silloin ei ollut yhtä arkipäiväistä kuin nykyään). Mutta juu, kiitos tästä kysymyksestä, opin taas lisää kun tutkin asioita!

      Poista