Nimi: Intiassa kuukin on kuumempi
Kirjailija: Charlotte Lamb
Alkuteos: Fire in the Blood
Ilmestynyt: 1996 (alkup. 1993)
Sarja: Harlequin Romantiikkaa
Sivumäärä: 155
Arvio: ♥½
Pari: Nadine Carmichael (malli) & Sean Carmichael (elokuvatuottaja)
Tapahtumapaikka: Lontoo / Länsi-Intian saaristo
Tapahtumapaikka: Lontoo / Länsi-Intian saaristo
Nadine ja Sean ovat aikoinaan olleet naimisissa, mutta eronneet sitten riitaisasti. Kumpikin luuli toisen olleen uskoton, ja mustasukkaisuus ja erilaiset tavoitteet elämässä repivät suhteen riekaleiksi. Nyt vuosi avioeron jälkeen Nadine törmää Seaniin sattumalta, ja huomaa ettei ole päässyt miehestää yli. Nadine lähtee yksin lomalle pienelle saarelle Länsi-Intian saaristoon, mutta Sean seuraa perässä ja yrittää vakuuttaa Nadinen siitä, että heidän pitäisi palata yhteen.
 |
| C-kasetteja! ♡♡♡ |
Hilpeä nimi ja muistikuva aiemmin lukemistani Charloten hyvistä viritelmistä sai minut tarttumaan juuri tähän romanssiin, mutta silmäni olivat pulpahtaa kuopistaan jo takakansitekstiä lukiessa. Kirjan nimi viittaa Intiaan, mutta Nadinen seikkailu suuntautuukin Länsi-Intiaan, eli siis Karibialle. Tämä on tietysti lipsahdus kääntäjältä, jonka hälytyskellot eivät näemmä alkaneet soida, vaikka Lontoosta lähtenyt Nadine siirsi saarelle tullessaan kelloaan taaksepäin, ja lomasaarelta oli vain pieni harppaus Miamiin. No, annamme sen kääntäjälle anteeksi, antoihan hän meille hassunhauskan korvamadon kaupanpäällisiksi nimetessään kirjan laulun mukaan.
Jos joskus tarinan sankari ärsyttääkin aluksi, hän yleensä voittaa minut puolelleen kirjan loppuun mennessä. Nyt ei käynyt niin. Toivoin tappiin asti, että Nadine ryhdistäytyisi ja antaisi piutpaut Seanille, joka oli pomottava, konservatiivinen ja lapsellisen mustasukkainen. Mutta eipä auttanut, kun genre on se mikä se on. Pääasia kuitenkin, että Nadine tykkäsi miehestään, vaikka minä en olisi häntä huolinutkaan. Mutta nyt ei paljon sydämiä heru!
Pelasin lukiessani hiljattain laatimaani romanssibingoa. Mutta turkasen turkanen, aivan kuin rouva Lamb olisi aavistanut aikeeni jo parikymmentä vuotta etukäteen, ja tehnyt minulle tahallaan kiusaa! Olisin saanut bingon, jos veri olisi kiehunut, mutta sen sijaan kiehui sappi, ja veri vain kuohahti. Ensi kerralla parempi tuuri!
 |
| Leuan nosto JA värinä! |
Hauska arvostelu!
VastaaPoistaTuolla ekassa otteessa mainitaan "jadenvihreä" väri. Sen luin ekaa kertaa juuri näissä kirjoissa ja muistan ettei minulla nuorempana ollut mitään hajua siitä, millainen vihreä se on. En tainnut oikein edes tietää mitä tarkkaan ottaen on jade. Ehkä se on tavallisempi korukivi jossain muualla kuin Suomessa (esim. Englannissa, jossa tämä on kai alun perin kirjoitettu)? Tarkemmin ajatellen en ole edelleenkään ihan varma siitä väristä, sillä jadea taitaa olla aika montaa sävyä.
Kävin täkyyn, ja ryhdyin heti selvittämään. Itse kiveä on montaa eri sävyä, skaalalla melkein turkoosista kellertävän vihreään. Kuitenkin värin nimenä (vateissa, kosmetiikassa ym.) sitä käytetään kuvaamaan siniseen taittuvaa vihreää, eli sellaista melkein turkoosia, mutta kuitenkin vihreän puolella. Sellainen mielikuva minulla olikin, mutta piti vielä tarkistaa.
PoistaMuuten, joskus vielä listaan jostakin kirjasta kaikki siinä mainitut tekstiilit väreineen ja kangaslaatuineen. Muutama vuosi sitten luin yhden Viisikon vain listatakseni kaikki siinä mainitut ruoat. Niitä oli paljon.
PoistaEli en näköjään edelleenkään tiennyt millainen jadenvihreä väri on. Olisin voinut vannoa, että se on joku lähinnä kellanvihreä..
VastaaPoista