tiistai 5. heinäkuuta 2016

Lemmen tilastot

Silmiä polttelevat kyyneleet.

En ole tehnyt tutkijan töitä vuosiin, mutta sisäinen tieteilijäni etsii edelleenkiin säännönmukaisuuksia ympäröivästä maailmasta ja rakastaa tilastoja ja niiden analysointia.  Niinpä aloin reilut puoli vuotta sitten pohtia seuraavanlaisia kysymyksiä:
  • Pidänkö jonkin vuosikymmenen rakkausromaaneista enemmän kuin muiden?
  • Pidänkö jonkin sarjan kirjoista enemmän kuin muiden?
  • Miten sankariparien yleisimmät ammatit ovat muuttuneet vuosien saatossa?
  • Mitkä ovat yleisimmät esteet parien yhdessä olemiselle?
Mitkään mutu-tuntumat eivät riittäneet vastauksiksi.  Aloin tehdä muistiinpanoja jokaisesta lukemastani romanssista kyynelkantiseen kirjaseen.

Muistiinpanokirjani, sekä Harvard-kynä merkkinä siitä, että tässä tehdään nyt tiedettä.

Kirjaan ylös seuraavat asiat:
  • lukemisajankohta
  • arvio tähdillä asteikolla 1-5
  • kirjailija
  • kirjan suomenkielinen nimi
  • julkaisuvuosi suomenkielisenä
  • alkuperäisnimi
  • alkuperäiskielisen teoksen julkaisuajankohta
  • päähenkilöiden nimet
  • päähenkilöiden ammatit
  • alkuasetelma: Miten päähenkilöt tapasivat ja / tai päätyivät viettämään aikaa enemmän toistensa seurassa?
  • este: Mikä tai mitkä asiat olivat parin yhteisen onnen tiellä?
  • ratkaisu: Miten esteistä lopulta selvitiin niin, että pari pääsi lopulta aloittamaan yhteiselon?

Autenttisia muistiinpanoja.

Paljon muutakin olisi voinut ylös kirjata, mutta arvelin homman jäävän tekemättä, jos sen eteen joutuisi valtavasti ponnistelemaan.  Tähän mennessä olen saanut kasaan 43 kirjan tiedot ja arviot.  (Yksi kirjoista jäi tosin kesken, kun se oli sietämättömän tylsä, joten muistiinpanot sen osalta ovat puutteelliset.) Aineistossani on kylläkin se vika, että siinä ei ole tasaisesti kirjoja eri vuosikymmeniltä, vaan painopiste on selvästi 80-luvun tuotannossa.  Täytyykin korjata tämä ongelma valikoimalla varastostani seuraavaksi tuoreempaa tavaraa.

Melanie Milburne: KAIKKI PELISSÄ
Kunhan saan enemmän aineistoa kasaan, esittelen täällä tuloksia.  Suunnittelen jo ihania viiva- ja piirakkadiagrammeja!

2 kommenttia:

  1. Noin äkkiseltään sanoisin, että 80-luku oli varsin hyvää aikaa. Sen ajan kirjat oli huolellisesti tehty. Joihinkin uudempiin olen pettynyt niin,että olen jättänyt niitä kesken. Tosin mahdollista on, että olen itsekin muuttunut. -Naisen asema -ja siis ammatit-ovat varmaan kehittyneet 80-luvun ajoista?

    VastaaPoista
  2. Juu, 80-luvun kirjoissa on ihan tavallista, että aikuistunut neitonen miettii, että pitäisiköhän mennä johonkin töihin. Mutta ne mietteet jäävät, kun isäntä löytyy. Nykyhetken kirjoissa naisilla on oma ura, tosin harvoin yhtä loistelias kuin miehillä.

    VastaaPoista